SOSIAALISTEN SUHTEIDEN VAIKUTUS HEVOSTEN HYVINVOINTIIN

Hevoset ovat laumaeläimiä. Niiden sosiaalisten suhteiden ylläpidon tärkeys ei ole muuttunut aikojen saatossa, vaikka hevosista on evoluution aikana tullut ihmiselle ensin työväline, sitten harrastus ja osalle nykyään jopa perheenjäsen. Hevosten pitäminen karsinoissa, tai yksittäin tarhoissa on yleistynyt etenkin kilpahevosten keskuudessa, eikä tämän vaikutuksia hevosen käyttäytymiseen olla ennen juurikaan pohdittu.  Viime vuosien aikana ihmiset ovat kuitenkin alkaneet kiinnittää huomiota myös hevosen henkiseen hyvinvointiin, sekä sosiaalisten suhteiden tärkeyteen kokonaisvaltaisen hyvinvoinnin kannalta. Näihin seikkoihin vaikuttavia tekijöitä on alettu tutkia, ja pohtia miten hevoselle saadaan luotua hyvinvoinnin kannalta optimaaliset puitteet.

Miten sosiaaliset suhteet vaikuttavat?

Laumassa olo ja sosiaalisten suhteiden ylläpito vaikuttavat positiivisesti hevosen hyvinvointiin ja käyttäytymiseen. Laumassa pidetyt hevoset osoittavat selkeästi vähemmän stereotyyppisiä käyttäytymismalleja, kuten imppaamista tai kutomista. Sen lisäksi ne ovat psyykeltään tasapainoisempia ja vähemmän reaktiivisia, sekä paremmin oppivaisia. Sosiaalisten suhteiden puuttuminen saattaa vaikuttaa vahvastikin hevosen käytökseen. Erityisesti nuorilta hevosilta evätty laumakäyttäytymisen mahdollisuus vaikuttaa negatiivisesti niiden kykyyn olla muiden hevosten kanssa aikuisiällä. Puuttuvat sosiaaliset taidot johtavat häiriökäyttäytymiseen ja näistä hevosista tulee myöhemmin usein aggressiivisia.

Miksi hevosia pidetään yksin?

Hevosten pitäminen yksin on nykyään kuitenkin varsin yleistä. Yleensä hevosten omistajat pelkäävät, että hevosten loukkaantumisriski kasvaa, kun niitä pidetään yhdessä muiden hevosten kanssa, koska laumassa hevoset liikkuvat enemmän ja usein leikkivät keskenään. Jørgensen ym. (2009) tekemän tutkimuksen mukaan loukkaantumisten määrä ei lisäänny, jos laumadynamiikka toimii ja hevonen voi laumassa hyvin. Käytännössä harmonisen laumadynamiikan järjestäminen voi olla haastavaa. Ongelmia esiintyy erityisesti silloin, kun hevosilla on liian vähän tilaa ja liian monta hevosta on riippuvaisia samasta ruokintapaikasta. Aggressiivinen käytös lisääntyy, jos hevosilta evätään pääsy ruoan tai veden luo. Yksilöllisen ruokinnan mahdollistaminen, sekä ruoan ja veden kulutuksen seuraamisen mahdollisuus ovatkin usein syinä hevosten yksin pitämiselle. Lisäksi sairauksien hoito ja nopea reagointi niihin helpottuvat, jos hevoset eivät ole laumassa.

Oleellista olisi kuitenkin pohtia, mitkä olosuhteet olisivat hevoselle parhaat ja voisiko eri vaihtoehtoja yhdistämällä saada aikaan kaikkia osapuolia tyydyttävän tilanteen. Esimerkiksi kilpahevosten ei varmasti tarvitse asua laitumella vuorokauden ympäri, vaan päivittäinen tarhassa olo lajitoverin kanssa ehkä riittäisi luomaan positiiviset vaikutukset hevosen hyvinvoinnille. Tutkimustulokset myös viittaavat siihen, että hevoset nukkuvat ja palautuvat parhaiten, jos ne saavat olla päivisin ulkona lajitovereiden kanssa, mutta yöt tallissa. Tavoite lienee, että ihminen saa itselleen mahdollisimman hyvinvoivan, terveen ja turvallisen kumppanin niin harraste-, kuin kilpailukäyttöönkin.